Pikakompostorista kuukaudessa kasvimaalle
Teksti
ja kuvat: Harri Mannonen / peak press
Kuorit appelsiinin, revit sen kahtia, tahmeaa mehua valuu käsillesi ja pöydälle, irrotat ensimmäisen viipaleen, laitat se suuhusi. Hmm, makeaa ja kirpeää... Mutta mitä tehdä kuorille?
Asut omakotitalossa.Paperin ja lasin kierrätät kyllä, mutta appelsiininkuoret
heität sekajätteen joukkoon. Se kirpaisee joka kerta.
Tiedät,
että kaatopaikalla biojätteet – appelsiininkuoret, ruoantähteet, kahvinporot –
tuottavat metaania, kasvihuonekaasua. Ja että kompostoimalla biojätteestä saisi
lannoitetta omalle kasvimaalle.
Mutta
eikö komposti jäädy talvella? Ja eikö kompostoiminen ole muutenkin hankalaa?
–
Jos tätä haluaa käyttää jätehuoltoon, tämä toimii melkein hoitamatta, sanoo Kaj Paavola, Biolanin
liiketoimintajohtaja.
”Tämä”
on Biolan Pikakompostori 220.
120
senttiä korkea vihreä muovipönttö vetää nimensä mukaisesti 220 litraa biojätettä.
Sen kyljessä on ollut Joutsenmerkki vuodesta 1997.
Eristetty
kuin omakotitalo
Joutsenmerkki kertoo, että tuote on ympäristön kannalta muita
parempi vaihtoehto. Kompostorien kohdalla se kertoo myös toimivuudesta:
Joutsenmerkitty kompostori
toimii talvellakin. Toimivuus on testattu Joutsenmerkin
koeolosuhteissa, lisäksi materiaalin
suhteen on asetettu useita vaatimuksia ennen tuotteen hyväksymistä
markkinoille. Joutsenmerkittyjen kompostoreiden valmistaminen,
käyttäminen ja
käytöstä poistaminen kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin muiden
vastaavien
tuotteiden kohdalla.
Vaikka
ulkona paukkuisi pakkanen, kompostorin lämpötilan pitää pysyä yli +20 asteessa.
Silloin bakteerit ja muut pieneliöt pystyvät hajottamaan biojätettä mullaksi.
Hajottaminen
tarkoittaa käytännössä sitä, että pieneliöt syövät biojätettä ja ulostavat
multaa. Tämä prosessi sekä vaatii lämpöä että synnyttää sitä. Siksi kompostoria
ei tarvitse lämmittää, se tarvitsee vain eristää.
Biolan
Pikakompostori 220:ssä on eristeenä polyuretaania vähintään kuusi senttiä joka
puolella pönttöä.
–
Se vastaa noin omakotitalon lämmöneristystä, Kaj Paavola vertaa.
Appelsiininkuoret
voi heittää kompostoriin sellaisenaan, mutta jos niitä hieman pienii, eliöiden
ruokailu helpottuu – ja multaa muodostuu nopeammin.

Putkisto vie ilmaa myös kompostimassan keskelle. Pikakompostorin pohjalla näkyy tyhjennyskauha.
Pieneliöt ovat uimareita
Lämmön
lisäksi kompostoituminen edellyttää vettä, happea ja typpeä.
Typpeä
pieneliöt tarvitsevat lisääntyäkseen. Jos kompostoriin laitetaan ruoantähteitä,
typpeä on yleensä tarpeeksi.
Vettä
pieneliöt tarvitsevat pysyäkseen hengissä.
–
Pieneliöt ovat uimareita. Ne elävät vesikalvossa, Kaj Paavola sanoo.
Mutta
jos vettä on liikaa, kompostimassa tiivistyy liikaa – eli happi käy liian
vähiin. Silloin kompostista tulee tunkio: jäte alkaa mädäntyä ja tuottaa
metaania. Juuri näin käy kaatopaikoilla.
Kompostimassa
ei siis saa olla liian kuivaa eikä liian märkää. Miten märkä kompostimassa on
sopivan märkää?
–
Pinnan pitää näyttää märältä. Kun massaa ottaa käteen ja puristaa, nyrkistä
pitää tulla pari pisaraa vettä, Kaj Paavola kuvailee.
Sokeri nostaa lämpötilaa
Biolan
Pikakompostori 220:ssä on lämpömittari ja säädettävä ilmanvaihtoventtiili. Jos
jäte uhkaa jäähtyä liikaa, ilmanvaihdon voi säätää pienemmälle.
Kompostorin
sisällä on tukeva ilmanvaihtoputkisto, jota pitkin ilmaa pääsee kompostimassan
keskelle. Se nopeuttaa kompostoitumista.
Biojätteen
lisäksi kompostoriin pitää lisätä kuiviketta. Se pitää kompostimassan ilmavana.
Kuiviketta
voi sekoittaa itse hakesilpusta ja turpeesta. Kuiviketta on myös myynnissä.
Tuore,
koivunoksista tehty hakesilppu saa kompostin käymään kuumana – kirjaimellisesti.
Koivu sisältää ”koivusokeria” eli ksylitolia, ja muiden hiilihydraattien tapaan
se on pieneliöiden suurta herkkua.
–
Jos haluaa saada kompostin käymään kuumana, sinne voi heittää kilon sokeria,
Kaj Paavola sanoo.
–
Sellaista keinoa on joskus käytetty messuilla.

Tässä Biolan Pikakompostori 220:ssä ei ole kompostimassaa. Niinpä lämpötila on alle +20 astetta.










motiva.fi