Pikakompostorista kuukaudessa kasvimaalle

Teksti ja kuvat: Harri Mannonen / peak press

Kuorit appelsiinin, revit sen kahtia, tahmeaa mehua valuu käsillesi ja pöydälle, irrotat ensimmäisen viipaleen, laitat se suuhusi. Hmm, makeaa ja kirpeää... Mutta mitä tehdä kuorille?

Asut omakotitalossa.Paperin ja lasin kierrätät kyllä, mutta appelsiininkuoret heität sekajätteen joukkoon. Se kirpaisee joka kerta.

Tiedät, että kaatopaikalla biojätteet – appelsiininkuoret, ruoantähteet, kahvinporot – tuottavat metaania, kasvihuonekaasua. Ja että kompostoimalla biojätteestä saisi lannoitetta omalle kasvimaalle.

Mutta eikö komposti jäädy talvella? Ja eikö kompostoiminen ole muutenkin hankalaa?

– Jos tätä haluaa käyttää jätehuoltoon, tämä toimii melkein hoitamatta, sanoo Kaj Paavola, Biolanin liiketoimintajohtaja.

”Tämä” on Biolan Pikakompostori 220.

120 senttiä korkea vihreä muovipönttö vetää nimensä mukaisesti 220 litraa biojätettä. Sen kyljessä on ollut Joutsenmerkki vuodesta 1997.

Eristetty kuin omakotitalo

Joutsenmerkki kertoo, että tuote on ympäristön kannalta muita parempi vaihtoehto. Kompostorien kohdalla se kertoo myös toimivuudesta: Joutsenmerkitty kompostori toimii talvellakin. Toimivuus on testattu Joutsenmerkin koeolosuhteissa, lisäksi materiaalin suhteen on asetettu useita vaatimuksia ennen tuotteen hyväksymistä markkinoille. Joutsenmerkittyjen kompostoreiden valmistaminen, käyttäminen ja käytöstä poistaminen kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin muiden vastaavien tuotteiden kohdalla.

Vaikka ulkona paukkuisi pakkanen, kompostorin lämpötilan pitää pysyä yli +20 asteessa. Silloin bakteerit ja muut pieneliöt pystyvät hajottamaan biojätettä mullaksi.

Hajottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että pieneliöt syövät biojätettä ja ulostavat multaa. Tämä prosessi sekä vaatii lämpöä että synnyttää sitä. Siksi kompostoria ei tarvitse lämmittää, se tarvitsee vain eristää.

Biolan Pikakompostori 220:ssä on eristeenä polyuretaania vähintään kuusi senttiä joka puolella pönttöä.

– Se vastaa noin omakotitalon lämmöneristystä, Kaj Paavola vertaa.

Appelsiininkuoret voi heittää kompostoriin sellaisenaan, mutta jos niitä hieman pienii, eliöiden ruokailu helpottuu – ja multaa muodostuu nopeammin.

Pieneliöt ovat uimareita

Lämmön lisäksi kompostoituminen edellyttää vettä, happea ja typpeä.

Typpeä pieneliöt tarvitsevat lisääntyäkseen. Jos kompostoriin laitetaan ruoantähteitä, typpeä on yleensä tarpeeksi.

Vettä pieneliöt tarvitsevat pysyäkseen hengissä.

– Pieneliöt ovat uimareita. Ne elävät vesikalvossa, Kaj Paavola sanoo.

Mutta jos vettä on liikaa, kompostimassa tiivistyy liikaa – eli happi käy liian vähiin. Silloin kompostista tulee tunkio: jäte alkaa mädäntyä ja tuottaa metaania. Juuri näin käy kaatopaikoilla.

Kompostimassa ei siis saa olla liian kuivaa eikä liian märkää. Miten märkä kompostimassa on sopivan märkää?

– Pinnan pitää näyttää märältä. Kun massaa ottaa käteen ja puristaa, nyrkistä pitää tulla pari pisaraa vettä, Kaj Paavola kuvailee.

Sokeri nostaa lämpötilaa

Biolan Pikakompostori 220:ssä on lämpömittari ja säädettävä ilmanvaihtoventtiili. Jos jäte uhkaa jäähtyä liikaa, ilmanvaihdon voi säätää pienemmälle.

Kompostorin sisällä on tukeva ilmanvaihtoputkisto, jota pitkin ilmaa pääsee kompostimassan keskelle. Se nopeuttaa kompostoitumista.

Biojätteen lisäksi kompostoriin pitää lisätä kuiviketta. Se pitää kompostimassan ilmavana.

Kuiviketta voi sekoittaa itse hakesilpusta ja turpeesta. Kuiviketta on myös myynnissä.

Tuore, koivunoksista tehty hakesilppu saa kompostin käymään kuumana – kirjaimellisesti. Koivu sisältää ”koivusokeria” eli ksylitolia, ja muiden hiilihydraattien tapaan se on pieneliöiden suurta herkkua.

– Jos haluaa saada kompostin käymään kuumana, sinne voi heittää kilon sokeria, Kaj Paavola sanoo.

– Sellaista keinoa on joskus käytetty messuilla.